Kastraatio liian nuorena

Kastroinnin syyn tulisi aina olla terveydellinen. Kastroinnin ensisijaisena tarkoituksena on estää suvun jatkaminen. Jokainen koirayksilö ei pääse lisääntymään – eikä tarvitsekaan. Liian usein kuitenkin kun nuoren uroksen käytös koetaan haastavaksi, omistaja saattaa harkita kastraatiota. 

Tätä asiaa ei voi liiaksi painottaa: kastraatio ei korjaa kaikkia käytösongelmia eikä sitä pidä tehdä keskenkasvuiselle koiralle.

Kastraatiossa koiran sukupuolivietti katoaa suurelta osin. Lisääntymiskäyttäytyminen on yksi koiran käyttäytymistarpeista. Nuorella uroksella tuo käytös lisääntyy hormonitoiminnan käynnistyessä. Jos syy kastroinnille on ei-toivottu mutta luonnollinen, urosmainen käyttäytyminen, kannattaa mieluummin panostaa koiran tapakasvatukseen. 

Koira saattaa rauhoittua, mutta jos se on jo oppinut jonkin ei-toivotun käyttäytymismallin, kuten tietyissä tilanteissa ilmenevän aggressiivisuuden tai reviirin vahtimisen, nämä jo kehittyneet käytösmallit todennäköisesti säilyvät. Etenkin pelokkaan ja epävarman koiran käytös voi jopa pahentua, kun koiran testosteronin tuotanto kastroinnin seurauksena lakkaa. Siksi on syytä pohtia toimenpiteen hyviä ja huonoja puolia, keskustella vaikkapa asiantuntevan koirien käyttäytymisneuvojan ja ainakin eläinlääkärin kanssa. 

Testosteroni on osa uroskoiran normaalia hormonituotantoa, joten sillä on suuri vaikutus nuoren koiran kasvulle ja kehitykselle. Normaali hormonitoiminta ylläpitää myös nivelten terveyttä. Testosteronin on todettu nostavan koiran itseluottamusta. 

Suurin osa käytösongelmista on seurausta opituista käyttäytymismalleista. Murrosiässä käytös voi muuttua: Koira saattaa olla vaikkapa epävarma ja se alkaa kokeilla erilaisia tapoja selvitä hankalaksi kokemistaan tilanteista. Seuraukset vaikuttavat siihen, miten koira jatkossa toimii samanlaisessa tilanteessa. Se siis oppii, eikä silloin ole kyse hormoneista. Käytöksen haasteisiin kannattaakin ensisijaisesti kysyä apua ammattimaisilta koirankouluttajilta ja jopa suositeltavampaa onkin kouluttaa koiraa läpi elämän eikä vasta sitten, kun haasteita ilmenee.

Ihmiseen kohdistuvaan aggressioon tai eroahdistuneisuuteen ei kastraatiolla ole tutkimuksissa todettu olevan vaikusta. Testosteronitason madaltuminen saattaa laskea koiran itseluottamusta. Uhkaavissa tilanteissa saattaa koiran tarve puolustautua kasvaa ja pahentua. Pelkotiloista kärsivälle koiralle ei siksi suositella kastraatiota.

Kastroinnin syyn tulisi aina olla terveydellinen ja yksi tavallinen syy kastrointiin on piilokiveksisyys. Mikäli uroksen toinen kives ei ole laskeudu, suositellaan usein sen poistamista. Kastraatioon voidaan päätyä myös kiveskasvaimen, eturauhasvaivojen, virtsakivien, perianaalialueen ongelmien kuten kasvaimen, fisteleiden tai tyrän takia. 

Ennen kastraatiota ole aina ensin yhteydessä kasvattajaan!